Kielikohkauksen hautausseremonia

Tekstikohkaamiseni pointti on mennyt osalta ohi. Myös taholta, joka tekstin oli tehnyt. Tapahtunutta kyllä pahoiteltiin, mutta ei ymmärretty oikeaa syytä miksi tekstissä oli muka jotain vikaa(eli pahimmista pahin, pyydetään anteeksi vain, koska niin pitää vissiin tehdä. :|). Heidän mielestään ongelma oli siinä, että teksteissämme oli samat aiheet ja asiat ilmenivät tekstissä samassa järjestyksessä(no sh*t ha, että kirppistapahtuman teksteissä on samoja infoja? :D). Tuli olo, että joko nyt valehdellaan tosi lujaa tai ollaan vain oikeasti tyhmyreitä.

 Kukaan ei voi rajoittaa informaatiota jota on saatavilla. Tarkoitan sillä siis sitä, että firmojen tekstit tai muu netissä oleva materiaali, jonka kuka tahansa voi lukea, on oikeasti kaikkien ulottuvilla. Ymmärrän täysin, että jos olet perustamassa ravintolaa, tutkit varmasti kilpailijoiden menua tai sisustusta. Jos teet tutkielmaa tai lopputyötä, sinun _pitääkin_ etsiä tietoa sieltä ja täältä, mutta sinun tulee myös käsitellä tieto ja asiat niin että osaat ilmaista ne omana ulosantinasi ulos. Tuskin kukaan firmaa pystyyn laittava perustaa firman tekemättä taustatutkimusta bisnesalasta tai perehtymällä omaan aihealueeseensa vaikkapa kilpailijoiden nettisivujen myötä?

Tässä oli kyse siitä, miten asiat ilmaistaan. Tuskin kopioit naapuriravintolan menusta suoraan 'Ihanan kirpsakka, raikas ja talomme oma tuotos' -krumeluuritekstejä korvaamalla 'talomme' oman firmasi nimellä ja lisäämällä 'kirpsakan' eteen sanan 'tosi'. Suomen kieltä voit käyttää hyvin monella eri tavalla, luovasti ja kapulakielisesti, ihan miten ikinä tahdotkaan tai osaatkaan. Toiset osaavat käyttää kieltä paremmin, toiset eivät ymmärrä yhdyssanoista mitään. Siksi se, että niin monen eri variaation joukosta joku mulle täysin tuntematon taho (tässä tapauksessa firma, sillä osuuskunta on bisneksen tekemistä varten) kirjoittaa oman myös kirppistapahtumansa tekstejä täysin samoin kuin miten Edvina kirjoittaa omalle firmalleen, on nyt vähän hämärää. Että ihan yhtäkkiä tehdään ihan samoja lauseenaloituksia, sanojen taivutuksia ja kopiodaan myyntipöytä -tekstikin niin, että siitä näkee että se on kopioitu. Aika jännä yhteensattuma, sanoisin. Sä voit kirjoittaa 'kirpputoripaikka sisältää pöydän ja tuolin ja niiden yhteishinta on 20€' tai '20€:n hintaiseen kirpputoripaikkaan sisältyy asiat X'. Asia on ilmaistu eri tavalla, mutta sisältö on sama.  Oma tapani ilmaista tapahtumassani paikkainformaatio oli: 'Myyntipaikka, joka sisältää jykevän pöydän (kooltaan 124 x 75cm) sekä tuolin, kahvin / teen kustantaa 20€ (sis. alv24%) ja se maksetaan tapahtumapäivänä paikalle tullessa käteisellä'. Varmasti ymmärrät(te), että asioiden ilmaisutavassa on eroa vaikka sisältö on sama. En itse usko siihen hetkeäkään, että joku olisi kyseisen lauseen siellä päässä keksinyt ihan itse ja tehnyt vielä saman virheen kuin mitä itse olen alv24% -kohdan kanssa tehnyt. Näitä ompas-Edvinamaista-tekstiä kohtia oli vähän turhan monta.

Tähän väliin TISSEJÄ eli ensimmäinen Molly Moonstonen kirjasta väritetty lady.

 Firmojen logot, kuvamateriaali, tekstit eivät ole ainesta, jota viedään noin vain toisilta.  Tekstinkin luominen on luovaa työtä, ihan kuten piirtäminen tai kuvien ottaminen. Niissä on tekijänoikeudet. Siksi juuri se, miten ilmaiset asiat, on se tärkein asia. Firman toiminnassa toki tärkeintä on se, miten toteutat ja teet ne asiat.  Kirjailijat voivat kirjoittaa samoista aiheista, sitä ei voi rajoittaa etteikö takatalvesta saisi kirjoittaa muukin kuin Sofi Oksanen(ihana kirjailija muuten <3) mutta se, miten he sen kirjoittavat ja kertovat, on se asia joka heidät spesifioi. Sun kirjoittamistyyli voi olla osa sun brändiä, jos et osaa kirjoittaa, sitten et osaa. Tai kirjoittamattaosaamattomuuskin voi olla tavaramerkin osa. Kirjoitustaitoa voi myös ostaa toiselta firmalta niin halutessaan. Omaa brändiäni suojelen kynsin ja hampain (kukapa ei niin tekisi) ja siksi olen nostanut asian taas pöydälle ja isosti. Multa on aiemminkin viety tekstejä ja se ei ole edelleenkään hyväksyttävää eikä oikein, vaikka toisten mielestä apinointi vain kertoo siitä että jotain tekee hyvin. Ok, ehkä asiat ovat hyvin tehtyjä, mutta se ei siltikään oikeuta viemään niitä.

Asia olisi ollut ihan ookoo, jos etukäteen olisi kysytty 'onko ok, jos me..', 'voisitko auttaa' tai jos lähde mallille olisi mainittu. Jos näin olisi tehty, olisi se tuntunut kunniakkaalta eikä siltä, että tekstiäni on ryövätty.

Samalla tavalla kohkata kuuluisi vaikkapa siitä, jos joku myy tarkoituksella myyntiin kutomiaan Fazerin Kettukarkki -kuosisia villasukkia kirpputorilla tai muuta itse myyntiin valmistettua tekijänoikeuksien alaista tavaraa / tavaraa joka sisältää jonkun tunnistettavan merkin/ logon.

 Toivon, että tätä tapausta seuranneet ihmiset oppivat tästä jotakin. Pointti ei ollut se, että olen hullu mitättömistä asioista mesoava nainen vaan se, että ei ole oikein ottaa toisilta tekstiä tai kuvia ilman lupaa omaan käyttöönsä. Ei, vaikka netti pursuaakin tekstiä ja tekstiä ja kuvia ja kuvia. Joku taho tiesi kertoa, että jo seitsemän sanan lause on tekijänoikeuksien alainen. Copyright -merkinnän olemattomuus vaikuttaa lähinnä jos jouduttaisiin asian kanssa oikeudenkäyntiin asti, sillä Suomessa tekijänoikeudet tulevat teokselle (teos on siis teksti, kirja, sävellys, maalaus, jne jne.) automaattisesti.

 Joten olethan kiltti ja kunnioitat ihmisten luomistyötä. Luova luominen tulee syvältä sisältä vaatien aivotyötä ja tietyn fiiliksen ja jos joku vie luovan työn tulosta ilman lupaa, se ei tunnu hyvältä. Jos epäröit jotakin, kysythän asiaa. Tai mainitset aina lähteen, tai sanojan tai tyypin, josta otit mallia.

Tämä aihe jää nyt taakse. Siirrymme hehkuttamaan sitä, miltä uudessa kodissa näyttää.
Pääsiäinen menee sishustaessa ja kaiken tavaramäärän läpikäymisessä. Paaaljon luvassa herkkuja Hylätyn Huvipuiston burleskikirppikselle. Ja todennäköisesti seuraavalle Kårenin Kirppiksellekin <3



Pussmoi!

//Onnellinen Edvina ja jätti-iso ja tyhjä puulattiainen jugendasunnon olohuone - AAAA <3